Maailmanpyörässä

Väestöliitto kertoo murrosiän olevan aika, jolloin nuoren kehossa ja aivoissa tapahtuu valtavasti kasvua ja kehitystä. Murrosikään liittyy usein myös kapinaa ja itsensä etsimistä, mutta mitä tapahtuu, kun se on ohi? Olemmeko yllättäen itsenäisiä aikuisia, jotka opettelevat vain pärjäämään omillaan? Tai entä jos teininä ei tullut kapinoitua? Netistä löytyy paljon keskustelua siitä, miten joillain “murrosikä” iskeekin vasta aikuisena. Tuo aikuisuuden murrosikä voi kuitenkin olla tärkeä osa aikuistumista, eikä se tarkoita, etteikö nuoruudessa murrosikää olisi koettu. Se on kuitenkin alkuperäiseltä merkitykseltään erityisesti fyysisen kasvun vaihe, jossa mielen kasvu tulee sivutuotoksena. Murrosiän kapina on usein tapa irtautua vanhemmistaan ja usein sen myötä tarkoituksella ollaan eri mieltä. Nämä mielipiteet eivät usein ole vielä niitä itsenäisen aikuisen omia mielipiteitä, vaan kapinoivan nuoren vastustelua. Henkinen kasvu ei lopu koskaan, mutta merkittävä osa siitä tapahtuu mur...

Löysin vanhan ulkoisen kovalevyni etsiessäni jotain, mihin lataisin talteen vasta ostamani ohjelman. Siellä silmääni osui vanha kansio, jonka olin omistanut valokuville. Kun avasin kansion, tunsin kovan sykähdyksen sydämessäni. Aivan kuin elämä olisi palannut kehooni. Tämän jälkeen silmääni pisti toinen kansio ”KUKKO”. Kansiossa oli vanhoja koulutöitäni ammattikouluajoilta ja yksi tiedosto, johon olin koonnut töitä koko ajanjaksolta. Selasin tuon nopeasti läpi pysähtyen loppusanoihin. Jokin sisälläni liikahti. The Nights - Avicii Hollolan Kukonkoivu ja ensiaskeleeni aikuisuuteen ovat rakkaita muistojani, jotka suljin syvälle sisimpääni. On pelottavaa muistaa aika, jolloin elin onnellisena kuin viimeistä päivää. On pelottavaa muistaa, miten se kaikki hajosi käsiini yhdessä kesässä. Muutin Kouvolaan, hankin ympärilleni uusia ihmisiä ja pidin itseni kiireisenä osallistuen aktiivitoimintaan. Fuksi-syksynä saatoin unohtua opiskelijan tukikohdalle tunneiksi vain olemaan. Ensi...

Reilu viikko aktiivista liikunnan lisäämistä takana ja fiilis on loistava. Jälleen kerran keho päättää pistää homman jäihin. Miksi aina käy näin? Joskus tuoreen treeni-intoni selättää flunssa, joskus jokin muu ulkoinen tekijä. Harvassa ovat ne kerrat, ettei mitään satu. Olen nyt ollut reilun viikon treenaamatta, tällä kertaa selkäni takia. Yhtenä iltana selkääni alkoi vain särkeä yllättäen. Seuraavana päivänä laahustin kouluun hyvin hitaasti kivuissani päätyen lopulta sohvalle makaamaan itku silmässäni. Ensiavun sain koulukaveriltani särkylääkkeen muodossa, jonka jälkeen vanhempani toivat minulle kunnon selkäkipupaketin. Lämpö ja kylmägeeliä, lisää lääkkeitä, selkätuen ja vitamiinivettä. Näiden avulla sain selvittyä seuraavat pari päivää. Kun selkäni alkoi tuntua lähes terveeltä en vieläkään uskaltanut jatkaa treeniä, sillä selän oli pakko pysyä kunnossa tulevan viikon reissuun. Kipua oli kuitenkin edelleen hieman ja treeni olisi voinut nopeasti vetää sen takaisin jumiin. Ni...

Viime vuonna kuntosalilla käymisestä tuntui tulevan liikunnan synonyymi. Jokaisessa keskustelussa liikunnan aloittamiseen liittyen oli lukuisia kehotuksia käydä salilla ja sama jatkuu. Pikkuhiljaa monille alkoi muodostua tunne, ettei muuta tapaa huolehtia kunnostaan edes ole. Samalla kuntosalille painostaminen voi olla aiheuttanut sen, ettei liikunnan aloittaminen tunnu mieleiseltä. Minä olin yksi näistä ihmisistä. Ajatus salilla käynnistä ei ollut innostava etenkin, kun olin muutenkin epävarma ulkonäöstäni ja ajatus kuntoilusta muiden edessä oli erityisen inhottava. Päätin kuitenkin sotia kuntosalihurmaa vastaan etsimällä tapoja säästää rahaa ja kuntoilla kotona rauhassa. Harkitsin kyllä salikorttiakin, mutta tämä tapahtui juuri ennen kuin elämäntapamuutokseni stoppasi ulkoisista syistä. Nykyään voisin harkita salilla käymistä, mutta toistaiseksi en tarvitse laitteita ja säästän mieluummin muutaman kympin salikortin rahat siihen, että panostan ruokavaliooni. Lihaskunnon k...

Kirjoitin viimeksi siitä, miten on tärkeää tehdä elämäntapamuutosta hitaasti omalla tahdillaan muutos kerrallaan. Tällä kertaa tahdon jakaa 6 tapaa, joita muuttamalla voit elää hieman terveemmin. Terveys ei ole pelkästään ruokaan ja liikuntaan sidoksissa ja fyysisen terveyden lisäksi on tärkeää huolehtia myös mielenterveydestään. Ehkä jokin seuraavista olisi muutos, joka auttaisi sinua voimaan paremmin? 1. Juo enemmän vettä Veden juonti on yksi helpoimmista tavoista parantaa hyvinvointiasi, jos et vielä juo sitä tarpeeksi tai korvaat sen jatkuvasti muilla juomilla. Elin itse jatkuvassa nestehukassa vuosia, sillä en pitänyt juovatemme mausta ja esikoulussa voin jopa hieman pahoin juotuani vettä siellä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että maistoin vedessä helposti raudan tai muun sen makuun vaikuttavan osan. Ammattikoulussa saatoin elää viikon juoden pelkkää kahvia ja vasta korkeakoulussa ymmärsin, että juomalla vettä voisin parantaa oloani monella tapaa. Koska olin aiemmin...

Tammikuu on jälleen päässyt vauhtiin ja iso osa ihmisistä aloittaa jälleen elämäntaparemontin kohti terveellisempää elämää. Tammikuussa kuntosalit myyvät varmaan merkittävän osan jäsenyyksistään ja monen aikakausilehden suurin juttu liittyy liikuntaan tai terveellisempään ruokavalioon. Tammikuun terveysintoilu on mielestäni hyvä juttu, mutta se unohtuu yleensä kesään mennessä. Toisaalta kuntoilu ja terveellisyys on ollut viime vuoden vahva trendi, joten tänä vuonna ero muuhun vuoteen ei välttämättä ole yhtä suuri. Tänä vuonna yhä useammat vaikuttajatkin puhuvat pienien muutosten tärkeydestä ja niille itsekin haluan tammikuun omistaa. Samalla aion kirjoittaa myös lisää kehopositiivisuudesta, sillä se on tärkeä osa tervettä muutosta. Ensimmäinen iso virhe, jonka monet tekevät ja jonka itsekin olen tehnyt todella monena vuotena peräkkäin, on liian ison muutoksen tavoittelu. Elämäntapoja lähdetään muuttamaan kerralla kokonaisvaltaisesti niin, että kesään mennessä oltaisiin aivan uusi...

2018 oli yksi elämäni vaikeimmista vuosista. Vuosi sitten luulin sen olevan käännöskohta, jossa pitkään jatkunut huonon olon kierre vihdoin katkeaisi ja palaset loksahtaisivat paikalleen. Kun lopputulos oli päinvastainen ja palapeli hajosikin palasiksi, tuli siitä erityisen vaikea. Joka vuosi toivon olevani hieman onnellisempi tulevana vuonna ja vaikka vuodet ovatkin olleet vaikeita, olen tavallaan silti edennyt tässä. En kuitenkaan ole aktiivisesti vielä pyrkinyt parantamaan oloani keskittyen itse onnellisuuteen, vaan muihin yksittäisiin tavoitteisiini. Nyt kun edeltävä vuosi on polttanut minut tuhkaksi, voin vihdoin asettaa onneni etusijalle. Tänä vuonna tavoittelen yhtä sun toista. Koitan saada blogiani yhä parempaan suuntaan, valmistua ja tehdä paljon pieniä ja vähän isompiakin muutoksia elämässäni. Kaikki nämä ovat kuitenkin sivutehtäviä, joiden tarkoitus on yksinkertaisesti auttaa minua saavuttamaan suurimman tavoitteeni. Kun vuosi päättyy, aion aidosti olla paljon onnellisempi, ...