Tekstit

Opiskelijakämppäni Kouvolassa

Kuva
Olen syntyperäinen Jaalalainen, mutta siirryin toiselle luokalle kouluun naapurikunnan puolelle. Suuren osan lapsuudessani vietin siis asuinpaikastani huolimatta Iitissä. Varhaisteininä Jaalasta tuli kuitenkin osa Kouvolaa, joten periaatteessa olen asunut Kouvolassa jo lapsena.

Peruskoulun jälkeen suuntasin Hollolaan, jossa elelin hauskaa asuntolaelämää kaksi vuotta, kunnes koulumme siirtyi Lahteen, jossa asuin abi vuoteni. Tämän pienen kiertomatkan jälkeen kesän 2015 lopulla matkani taittui takaisin Kouvolaan aloittaessani opintoni silloisessa KyAMK:ssa (nykyään XAMK).


Käytännössä en koskaan asunut Kouvolassa, vaikka Jaala onkin osa sitä nykyään. Lapsuuden kotini on kuitenkin kymmeniä kilometrejä itse kaupungista keskellä metsää. Kouvola oli minulle aina se mummola, sillä isäni äiti asui täällä koko ikäni. Vietin siis paljon aikaa kaupungissa kyläilemässä.

Muutin ensin Kuusankoskelle lähelle Kymintehtaan koulua. Sain asustella onnellisena metsän keskellä rauhallisessa kaksiossa fuksi…

Se vuori, jonka kiipesin - katsaus kuluneeseen vuoteen

Kuva
Tämä kevät on ollut vaikea, mutta samalla se on tuonut paljon hyvää. Viimeisen viikon olen kuitenkin miettinyt, että koska stressi alkaa käydä ylivoimaiseksi? Koska iskee se hetki, kun lamaantumiseltaan ei saa mitään aikaiseksi ja tuhoisat ajatukset hiipivät mieleen. Ja miten sen estää?

Tunnen itseni paremmin kuin kukaan muu ja vaikken noihin kysymyksiin vastausta tiedä, niin tunnen olevani kielekkeen reunalla. Eroten aiemmista vastaavista ajanjaksoista, olen nyt kuitenkin niin paljon vahvempi. Se on hämäävä olotila, sillä kiivettyään pitkän matkan on vaikeampi hahmottaa missä kohtaa ote lipsahtaa. Se minä, jonka ennen tunsin, olisi jo pudonnut.


Tämä kevät on koetellut mielenlujuutta oikein huolella. Elämä on muutoksessa, jossa pian on aika sulkea edeltävä osa ja aloittaa uusi kirja luvusta 1. Samalla pehvassa polttelee pelko siitä, miten talous kestää seuraavan kuukauden, kun säästöt hupenevat. Muutos taas on tuonut mukanaan valtavasti opintojen suorittamiseen liittyviä paineita.

Ehkä…

Miksen äänestänyt 2015 - onko hyvää syytä olla äänestämättä?

Kuva
Vuoden 2015 eduskuntavaalit olivat ensimmäiset, joissa minulla oli äänioikeus. Olin vasta 18 / 19 vuotias, viimeistelemässä kaksoistutkintoa ja aivan ulapalla politiikasta. Jätin äänestämispäätökseni viimetinkaan todeten lopulta, että tällä kertaa jätän ääneni käyttämättä.

Vaikka monet poliittiset päätökset ärsyttivät minua seuraavina vuosina, en koskaan katunut päätöstäni. Enkä ole edelleenkään sitä mieltä, että äänensä käyttäminen olisi aina paras vaihtoehto.

Tuossa kohtaa elämääni en seurannut uutisia tai politiikkaa. En hahmottanut konkreettisesti eri puolueiden arvomaailmoja ja ennen kaikkea en tiennyt mitä mieltä olisin asioista ollut itse. Miten olisin edes voinut valita ääneni.

Olin paremmin perillä politiikasta yläkoulussa ollessani kuin tuolloin 19 vuotiaana. Viimeiset vuodet olin opiskellut ja elänyt nuoruuttani pahemmin pohtimatta maailman menoa. En ollut vielä osannut luoda selkeää arvomaailmaa tai täysin omia mielipiteitäni.


Minulle äänioikeus on iso vastuu ja tärkeä …

Motivaatiopula ja tauko

Kuva
Tällä hetkellä elämässäni on kolme merkittävää projektia. Kärjessä näistä ovat juuri nyt valmistuminen ja kouluun hakeminen, jotka kaikki syövät energiaa samasta purkista. Ja kuten aikani ja energiani, ei myöskään motivaationi ole rajaton. Jos ei ole aikaa kunnolla paneutua on vaikea motivoitua.

Päätin jo muutama kuukausi sitten laittaa blogini tauolle kevään aikana keskittyäkseni opintoihini ja nyt kun kesä on jo nurkan takana, on aika ottaa tuo pitkään suunniteltu aikalisä. Mitä vähemmän minulla on ollut aikaa kirjoittamiselle, sitä vähemmän se myös motivoi minua. Pelkästään sekin on syy ottaa aikalisä ja tarkastella kokonaisuutta hetken etäämmältä.

Olen nyt kevään ajan ollut tyytymätön juttuihin. Mielestäni taso ei ole erityisesti kärsinyt, mutta samalla se ei ole ollut myöskään sellainen, josta olisin erityisen ylpeä. Kun kirjoittaminen on ollut suorittamista, se on varmasti heijastunut myös sisältöön.

Vaikka unelmani ja tavoitteeni ovat vuoden aikana muuttuneet, on blogini pysynyt …