Aika on henkilökohtainen käsite

Ennen kuin paneudun aiheeseen tarkemmin tahdon selventää, etten otsikollani väitä ajan olevan asia, jota ei voisi mitata. Tarkoitan aikaa käsitteenä, kun mitataan, paljonko eri ihmisillä on aikaa tehdä jotakin. Ehtimistä voi mitata tunneilla jossain määrin, mutta siihen liittyy myös monta muuta tekijää.


Jokainen meistä elää elämäänsä eri tahdilla. Toiset tarvitsevat aamulla heräämiseen enemmän aikaa kuin toiset. Toisilla kestää yhden tehtävän tekemisessä enemmän kuin toisilla. Jos itse teen koulutehtävän tunnissa, en voi sanoa toiselle ihmiselle, että hän saa sen tehtyä samassa ajassa. Samaan tapaan emme voi määrittää, että koska samalla tehtävämäärällä ehdimme tehdä paljon muutakin, ehtisi joku toinen samaan.

Sen lisäksi, että tahti vaihtelee eri ihmisten välillä, vaihtelee se myös itsellämme eri tehtävien ja ajankohtien välillä. Tehokkaimpina tunteina saattaa saada vaikka mitä aikaiseksi, sillä aivot ovat tehokkaimmillaan, mutta muulloin ajatukset liikkuvat hitaammin. Myös osaaminen ja kokemus eri asioissa voi helpottaa prosessia. Näiden lisäksi motivaatiolla ja inspiraatiolla on vaikutusta asioihin, jotka eivät vaadi luovuutta.



Minä muutun vuoden ajasta riippuen eri ihmiseksi ajankäyttöni suhteen. Kirjoitin aiheesta hieman Instagramissa, mutta tahdon jakaa laajemmin tätä myös blogin puolella. Alkusyksystä jaksoin helposti kuvata, kirjoittaa ja tehdä kouluhommia päivän aikana. Saatoin tehdä jatkuvasti jotakin koko päivän aina nukkumaan menoon saakka ilman mitään ongelmia. Kolme blogipostausta viikossa ei ollut alkusyksystä edes kauhean vaativa urakka.

Syksyn aikana energiatasoni on laskenut jatkuvasti ja aivoni tuntuvat rullaavan yhä hitaammin. Jatkuva touhuaminen on muuttunut tehottomuudeksi, jonka myötä pinnistelen välillä jopa saadakseni kaksi julkaisua viikon aikana kirjoitettua. Motivoituminen ja inspiroituminen on haastavampaa ja mielelläni nukkuisin vain talven synkimmän ajan, kunnes keväällä muutun jälleen energisemmäksi.

Vuodenajan lisäksi muutos on myös kuukauden ajankohdasta riippuva. PMS iskee itselläni välillä todella rajusti ja välillä sitä ei edes tule. Se laskee usein tehoani melkein kahdeksi viikoksi.


Tehottomuuden taustalla voi olla myös sairastuminen. Kyse voi olla mielenterveyteen liittyvästä sairaudesta, kuten masennus, mutta myös fyysiset sairaudet aiheuttavat tehottomuutta. Monesti sairaus voi myös laukaista masennuksen, tai masentuneisuus voi tulla sen oireena. On siis hyvä selvittää oma terveyden tilansa, jos olo on tehoton tai masentunut.

Kun sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan, en jaksanut tehdä mitään. Tunnen oloni nyt todella tehottomaksi, mutta ennen lääkitystä oli nykyinen tehoton päiväni silloinen tehokas. Toisaalta en ole vielä käynyt kontrollilabrassa tänä syksynä, joten minun täytyy tietty pitää mielessäni myös se mahdollisuus, ettei tämän hetkinen tehottomuuteni ole lähtöisin pelkästään vuodenajasta.

Ennen kuin syyn omalle tai toisen tehottomuudelle laittaa laiskuuden puolelle, täytyy muistaa huomioida myös terveys. Perusarvojen tarkistaminen labroilla on helppo tapa varmistaa, ettei taustalla ole esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaa tai anemiaa. Jos tehottomuus on ylitsepääsemätöntä, eikä mikään tunnu hoituvan kannattaa käydä myös juttelemassa mielenterveyden ammattilaisille.



Jutun kuvat © Pilvi

Se, ettei jaksa tehdä asioita, on yleensä kehon viesti jostakin. Jokin elämässä mättää, jokin terveydessä mättää tai keho ei saa tarpeeksi jotakin (esimerkiksi valoa näin talvella). Asialle voi koittaa tämän jälkeen tehdä jotain, tai sen voi huomioida ajan hallinnassaan. Itse pyrin minimoimaan tehtävieni määrän, sillä tiedän olevani tehoton juuri nyt. Jos pyydän itseltäni liikoja huonona aikana, en todennäköisesti saa sitä vähääkään tehtyä. Liian pitkä lista tehtävää lisää stressiä ja voi vetää täysin lukkoon.