Tekstit

Blogi 2.0

Kuva
Blogini on kohta vuoden vanha ja vuodessa on ehtinyt tapahtua todella paljon. Elämäni on muuttunut valtavasti, minä itse olen muuttunut ihmisenä ja blogini on sen keskellä hukannut suuntansa.

Mietin hetken, että mitä ihmettä teen kaikille kesken jääneille ideoilleni. Niille juttusarjoille, joihin palaaminen nyt tuntuu mahdottomalta. Niinpä päätin aloittaa nollasta. Ainakin melkein.

En koita väkisin jatkaa juttuja, joiden suunnan hukkasin tai jonka osalta inspiraationi katosi. Annan niiden jäädä julkisiksi, mutta bloggaamisen näkökulmasta otan sen otteen, kuin olisin taas lähtöpisteessä.

Joten tänä syksynä blogissa budjetoidaan, sisustetaan ja unelmoidaan.

Aloitin keväällä juttusarjani opiskelijabudjetilla elämisestä. Tai no tein sille johdannon saamatta ikinä lisää sisältöä. Nyt keskityn kirjoittamaan sen osat loppuun. Johdannon voit lukea tästä juttusarjan ensimmäistä osaa odotellessasi.

Noin vuosi sitten aloitin blogini ja sen yhtenä ensimmäisistä juttusarjoistani kirjoitin unelmista. Tu…

Mihin katosin?

Kuva
Juhannus teki tuloaan ja sain vihdoin tutkintopaperit kouraani. Ajattelin, että nyt ehdin hyvin keskittymään blogiini taas paremmin. Kävi päinvastoin. Työpäivät siirtyivät joustavasta työajasta kiinteään 10-18 työaikaan ja putkiremontti sen kuin kiihtyi. Yllättäen se pieni aika, jota jäi, meni puhtaasti akkujen lataamiseen.

Menin ihan jumiin ja leikkasin sosiaalisen median jotakuinkin kokonaan irti elämästäni hetkellisesti Instagramin storyjen päivittämistä lukuun ottamatta. Siinä kohtaa, kun tajusin, ettei energiani vain riitä tähän, en enää saanut aikaiseksi edes julkaista mitään ilmoitusta asiasta.

Täydellinen hetkellinen hälläväliä ote teki hyvää. Keskittyessäni 100% remontista selviämiseen ja töissä muuttuvien palikoiden kanssa toimimiseen sain myös pidettyä pääni kasassa yllättävän hyvin. Pari kertaa kävin hermoromahduksen partaalla, mutta kun astelen upouuteen kylpyhuoneeseeni, tuntuu se kaikki vaivan arvoiselta.

Juhlimme 27.7. valmistumistani vihdoin virallisesti. Siihen asti kyl…

Kouvola opiskelijakaupunkina

Kuva
Kirjoitin viimeksi asumisestani opintojeni aikana. Samalla toin ilmi yhden Kouvolan suurimmista vahvuuksista opiskelija kaupunkina: edullinen vuokrataso. Mutta edullinen vuokrataso ei ole syy sille, miksen jo suunnittele pois muuttoa näin valmistumisen kynnyksellä. Suurin syy siihen on se, että jossain kohtaa rakastuin Kouvolaan.

Olen maaseudun kasvatti ja en koskaan inhonnut maalla asumista. Pidin kyllä myös isoista kaupungeista, mutta en niiden ihmispaljoudesta. Minulle Kouvola on täydellinen välimuoto, sillä kaupunkina se on rauhallinen.

Eräs luokkalaiseni ihasteli Kouvolan lyhyitä jonoja. Usein ei tarvitse jonottaa ja silloinkaan jonot harvemmin ovat turhan pitkiä (paitsi silloin, jos baari ei ole varannut tarpeeksi työntekijöitä opiskelijabileisiin). Sama ilmiö on myös liikenteessä.

Heittäessämme toisen paikkakunnan opiskelijoita juna-asemalle koulutuspäivien jälkeen muistan elävästi ihmetelleeni pientä ruuhkaa keskustassa. Arvatenkin pienen Kouvolan ruuhka voi tuntua rauhalliselta …

Opiskelijakämppäni Kouvolassa

Kuva
Olen syntyperäinen Jaalalainen, mutta siirryin toiselle luokalle kouluun naapurikunnan puolelle. Suuren osan lapsuudessani vietin siis asuinpaikastani huolimatta Iitissä. Varhaisteininä Jaalasta tuli kuitenkin osa Kouvolaa, joten periaatteessa olen asunut Kouvolassa jo lapsena.

Peruskoulun jälkeen suuntasin Hollolaan, jossa elelin hauskaa asuntolaelämää kaksi vuotta, kunnes koulumme siirtyi Lahteen, jossa asuin abi vuoteni. Tämän pienen kiertomatkan jälkeen kesän 2015 lopulla matkani taittui takaisin Kouvolaan aloittaessani opintoni silloisessa KyAMK:ssa (nykyään XAMK).


Käytännössä en koskaan asunut Kouvolassa, vaikka Jaala onkin osa sitä nykyään. Lapsuuden kotini on kuitenkin kymmeniä kilometrejä itse kaupungista keskellä metsää. Kouvola oli minulle aina se mummola, sillä isäni äiti asui täällä koko ikäni. Vietin siis paljon aikaa kaupungissa kyläilemässä.

Muutin ensin Kuusankoskelle lähelle Kymintehtaan koulua. Sain asustella onnellisena metsän keskellä rauhallisessa kaksiossa fuksi…